Kovin anarkistisia nämä minun Rakkautta ja anarkiaa -valinnat eivät tänäkään vuonna ole. Yllätyksetöntä ehkä, että päätin pistäytyä katsomaan juuri elokuvat Neds ja Submarine, joita molempia voi ainakin hätäisesti kuvailla sanalla britti. Ilmiselviä poimintoja ehkä, mutta myös kovasti just minun näköisiäni.
Glasgow, 1970-luku: nuorella pojalla kirja kädessä. Nyrkistä tulee siis aika pian. Peter Mullan yhdistää raivokkaan jengikuvauksen, klassisen brittiläisen luokkatarinan ja nuoren toivon kehityskertomuksen sujuvasti. Elokuvaa kantaa viattoman näköisen Conor McCarronin häkellyttävä roolityö Jekyll ja Hyde -väritteisenä päähenkilönä. Sekä näyttelijänä että ohjaajana Venetsiassa, Cannesissa ja Torontossa palkittu Mullan varasi itselleen helvetillisen isähahmon osan tässä kolmannessa pitkässä elokuvassaan.
Nuori John McGill saa huipputodistuksen ala-asteelta, mutta joutuu yläasteella kantamaan koulusta erotetun isoveljensä syntien taakkaa sekä raahaamaan mukanaan työväenluokkaisen taustansa myllynkiveä. Opettajien syrjintä ja alituisesti joka nurkalla leijuva väkivallan kirpeä katku ajavat nuorukaisen kirjojen parista opiskelemaan kaupunkiviidakon lakeja. John menestyy uudella urallaan ja nousee katujen yläluokkaan. Mullan ajaa kaasu pohjassa päin konflikteja. Elokuva nousee lentoon lopun yliluonnollisissa jaksoissa, ja tarjoaa omalla tavallaan vapauttavan tuomion päähenkilölleen. (Mika Siltala)
Brittikoomikko Richard Ayoaden esikoiselokuva on tummasävyinen draamakomedia ranskalaisen uuden aallon, Wes Andersonin ja varhaisen Woody Allenin hengessä. Tunnelmallinen ja tyylitietoinen kasvutarina on hurmannut sekä kriitikot että festivaaliyleisöt niin Euroopassa kuin rapakon takanakin.
Joe Dunthornen romaaniin perustuvan elokuvan kertoja-päähenkilö on walesilainen koulupoika Oliver Tate (Craig Roberts), joka yrittää pitää vanhempiensa rakoilevan avioliiton kasassa keinolla millä hyvänsä. Toisaalta hän vasta tapailee parisuhteen aakkosia tulitikkuleikkeihin mieltyneen ensirakkautensa Jordanan (Yasmin Page) kanssa. Vakavailmeinen Oliver on sukua sellaisille populaarikulttuurin unohtumattomille nörttinuorukaisille kuin Antoine Doinel, Adrian Mole ja Harold Chasen.
Tyyliteltyyn lähimenneisyyteen sijoittuva Submarine tavoittaa teini-iän angstisuuden ja sen pakahduttavan tunteikkuuden, jota elämää suuremmat elokuvat ja popmusiikki entisestään vahvistavat. Ennen esikoispitkäänsä Ayoade ohjasi musiikkivideoita muiden muassa Vampire Weekendille sekä Arctic Monkeysille, jonka nokkamies Alex Turner on säveltänyt elokuvan ääniraidan melankoliset popmelodiat. (Lumi Tirronen)
Jengikuvaus, klassinen brittiläinen luokkatarina, kasvutarina, populaarikulttuurin unohtumattomat nörttinuorukaiset, tyylitelty lähimenneisyys, Alex Turner ja melankoliset popmelodiat. Niin, tämän lähimenneisyyteen unohtuneen popparin odotukset näiden elokuvien suhteen on korkealla. Toisaalta, ei epäilystäkään, ettenkö tykkäisi.
