Musiikkimaailman vaikuttajat ovat jälleen valinneet 12 ehdokasta vuoden 2010 Mercury Music Prizen (äääh, sponsorisyistä nykyään tyylittömästi Barclaycard Mercury Prize) saajaksi. Palkinto on myönnetty vuodesta 1992 lähtien parhaalle brittiläiselle tai irlantilaiselle levylle. Palkinnon saaja julkaistaan syyskuussa.
Palkintoa pidetään arvostettuna, vaikkakin useammin kuin kerran sen myöntämisperusteet ovat herättäneet polemiikkia. Brittipopin kultavuonna 1994 palkinnon vei M People Pulpin ja Blurin nenän edestä. Ja ei, Radioheadin Ok Computer ei voittanut palkintoa vuonna 1997 eikä Manicsien This Is My Truth Tell Me Yours vuonna 1999.
Joka tapauksessa, ehdokkaiden listoja selaillessa huomaa taas, kuinka ylivoimaisen hienosta musiikkimaailmasta Brittein saarien kohdalla on kyse. Tälläkin kertaa palkinnon voisi myöntää varmasti useammalle kuin yhdelle artistille. Itse henkilökohtaisesti myöntäisin kunnianosoituksen modfatherille levystä Wake Up The Nation tai Foalsille levystä Total Life Forever. Sympaattisin voittaja saataisiin varmasti irlantilaisesta Villagersista, onhan Conor O’Brien kumppaneineen nyt aivan sekopäisen herttainen tapaus.
No, kaiken järjen ja kohtuullisuuden nimissä palkinto pitäisi antaa varmasti The XX:lle, mutta koska myöntämislogiikka on horjunut ennenkin, nimeän itse viralliseksi arvauksekseni Laura Marlingin. Tai hetkinen, tuskin ne antavat pystiä kahta kertaa peräkkäin naiselle...
Minun uskoni palkinnon puolueettomuuteen meni viimeistään viime vuonna, kun Glasvegasin debyytti ei saanut ansaitsemaansa huomionosoitusta. Voiko siitä levy enää parantua, perhana vie! En usko enää mihinkään, mihin on sotkeutunut luottokorttiyhtiöitä. No, taidan olla perinteisen bändipopin ystävänä suhteellisen puolueellinen kannanotoissani. Ja onhan siellä voittajienkin seassa hienouksia.
No, kelles laitetaan pysti menemään?
Biffy Clyro – Only Revolutions
Corinne Bailey Rae – The SeaDizzee Rascal – Tongue N’ Cheek
Kit Downes Trio – Golden
Foals – Total Life Forever
I Am Kloot – Sky At Night
Laura Marling – I Speak Because I Can
Mumford And Sons – Sigh No More
Paul Weller – Wake Up The Nation
Villagers – Becoming A Jackal
Wild Beasts – Two Dancers
The XX – XX
Ja loppuun vielä Maximo Park, joka ei tietystikään saanut palkintoa vuonna 2005. Kova on taso, kun tällaisella ei pärjää.
