Näytetään tekstit, joissa on tunniste Waves of The Echo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Waves of The Echo. Näytä kaikki tekstit

31.12.2010

Tärkeät uudet kappaleet vuonna 2010: 12 - 6

Vierastan käyttää näistä biiseistä - kuten myös vastikään listaamistani vuoden levyistä - termiä parhaat. Tuo tärkeät kertoo enemmän siitä, millä avuilla nämä minun listat valloitetaan. Hyviä biisejä on ihan älyttömän paljon, eikä mulla taida olla välineitä asetella niitä paremmuusjärjestykseen. Ehkä en vain tiedä, millä muuttujilla peilaisin. Nämä uudet laulut kuitenkin ovat olleet tekemässä minun vuottani. Osa kappaleista on pyörinyt blogissa vuoden aikana, tottakai, ovathan ne niitä tärkeimpiä. Listan loppu täällä.

12. The Coral - 1000 Years: Harmillisesti yhtyeen viimeisin julkaisu, Butterfly House, puuroutui omissa korvissani vähän mössöksi ja jäi lopulta melko vähälle kuuntelulle. Tämän laulun parissa tuli kuitenkin kaivailtua sitä The Coral- ja Magic And Medicine -albumin aikaista Coralia. Mutta onneksi sentää edes yksi levyn lauluista teki näinkin suuren vaikutuksen.


11. Delay Trees - Cassette 2012: Mielestäni yhtyeen dedyytin kaunein kappale. Edustaa itselleni sellaista aika lailla puhdasoppista popkauneutta.


10. Big Wave Riders - Big Sound: Se kolahdus, minkä tämän biisin ensimmäinen kuuntelu aiheutti, oli sen verran suuri ja vaikuttava, että kappale on paikkansa listalla ansainnut. Yhtye tarjosi myös yhdet vuoden kivoimmat keikat ja onnistui myös muuttamaan paljon minun, tällaisen ysärijumittajan, suhtautumista uuteen musiikkiin.



9. British Sea Power - Zeus: Loppuvuoden yksi suurimmista jutuista oli kyllä BSP:n Zeus-ep:n ilmestyminen. Tämä biisi onnistui rokkaamaan minun talvestani vähän paremman. What's your maximum!



8. Edwyn Collins (feat. Alex Kapranos and Nick McCarthy) - Do It Again: Loppuvuoden kiva-biisi. Muistuttaa myös hassusta viikonlopusta ja ihmistä. Hassuista.



7. Waves Of The Echo - Boys In Debaser: Hehkuttelin biisiä täällä aiemmin syksyllä kovaa ja korkealta. Suuri ja mahtava pop-sävellys sykähdytti ja tekee sitä edelleen.


6. The Bluetones - Carry Me Home: Ikisuosikin uusimman New Athens -albumin ensimmäinen single oli mulle tosi iso juttu ilmestyessään. The Bluetones on aina ollut itselleni yksi suurista ja tärkeistä, joten se, että neljän vuoden levytystauon jälkeen yhtye osoittaa yhä olevansa ihana, teki äärimmäisen onnelliseksi.


14.10.2010

Perjantain riemut: Waves of The Echo ja moni muu

Jos on torstai toivottomuutta täynnä, niin perjantaista onneksi löytyy potentiaalia viikon pelastajaksi. Ellei sitten toivottomuudeksi lasketa sitä, että huomisen ylitsevuotavainen tapahtumakalenteri pakottaa ainakin helsinkiläisen musiikkiriennoista innostuvan harrastamaan jonkinlaista priorisointia. Ensinnäkin, French Films löytyy Tavastialta juhlistamasta debyyttinsä, Golden Sea -ep:n julkaisua. Iloa ja riemua löytyisi siis sieltä, kävis mulle. Tokaksi olisi tarjolla pariisilaista kevättä, kun Arto Tuunela sovittaa Meteoriitti- ja Astronautti-levyjen takuutoimivaa  pop-leikittelyä livekäyttöön LeBonkissa. Tuokin ilostuttaisi varmasti kovin. Itse taidan kuitenkin valita perjantain kattauksesta viikkoni kohokohdaksi Korjaamon Bras & Undies -klubin. Alusvaateillan esiintyjistä erityisen kovasti kiinnostusta herättävät itselleni uudet live-tuttavuudet The Ran ja Waves of The Echo, jotka lämmittävät lavaa Astrid Swanille.

The Ran ei sinänsä tarjoile MySpace-sivunsa perusteella mitään kovin uutta ja mullistavaa: kappale Melon Smell on mainio, varsin perinteisin ja kitaravetoisin ihantein toteutettu ralli. Tuttua ja ilmeisen hyväksi havaittua kuviota toteuttaa myös toiseksi suosikiksi nouseva kappale Jupiman, joka ehkä vähän hohkaa Franz Ferdinandia, ainakin laulusaundinsa puolesta. Kivan tanssittavat rytmit ja näppärät melodiat lupailevat miellyttävää keikkakokemusta.

Myös Waves of the Echo on itselleni sen verran uusi tuttavuus, että en pysty yhtyeestä suuren suuria sanomaan. French Filmsillekin kaikkaseuraa tehnyt helsinkiläisyhtye vaikuttaa kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoiselta ja kuunteluun tarjotun Boys in Debaser -kappaleen perusteella varsin paljon minulta. Yhtye erottuu ainakin minun korvaani - ja yhden kappaleen perusteella - kotikutoisuudella leikittelevän kitaraindien seasta edukseen. Hengittämisen vaikeudesta muistuttavan laulutyylin sijaan Boys in Debaser -kappale saa potkunsa syntikasta, kivasti kaiutetusta laulusta ja täyteläisin kitraroin ja rummuin toteutetuista nostatuksista. Kappaleen mahtipointinen tunnelma yhdistettynä nättiin melodiaan tarjoilee ainakin tällaista popmusiikilla tunnelmoijaa liikuttavan neliminuuttisen. Ja aikamoisen vaikuttavan kertosäkeen. Pop-musiikin ajattomilla elementeillä kikkailevan, mutta kuitenkin freesiltä kuulostavan kappaleen perusteella ainakin minä olen valmis kuulemaan yhtyettä lisää. Tyylikästä.


Waves of The Echo - Boys in Debaser

15.10. BRAS & UNDIES, Korjaamo, Kulmasali
LIVE: Astrid Swan
LIVE: The Ran
LIVE: Waves Of The Echo
HOH Djs

Avoinna 22-03
Liput 9