Sheffieldiläinen Longpigs kuuluu minusta ehdottomasti 90-luvun brittipop-yhtyeiden parhaimmistoon. Yhtyeen ura ajoittuu britipopin ruuhkavuosien loppuvaiheille ja oli monille ensimmäisen aallon brittipopyhtyeille ominaisesti melko lyhyt ja ytimekäs: yhtye julkaisi vuosina 1995 - 1999 kaksi levyä ja kahdeksan singleä, joista yksikään ei kyllä yltänyt top kymppiin.
Longpigsin vuonna 1996 ilmestynyt debyyttilevy The Sun Is Often Out on kuitenkin mitä parhain genrensä ja aikakautensa edustaja ja yksi syy siihen, miksi vauhkoan 90-luvun brittipopin hienoudesta. Levy pursuaa loistavia kappaleita: Lost Myself, Far, Jesus Christ, Elvis, ihanan Suedemäinen Sally Dances ja vaikka tämä She Said, joka istuisi aika lailla täydellisesti britpop-termin sanakirjamääritteeksi. Hmmm, minun käsitykseni täydellisyyttä hipovasta musiikista.
Longpigs hajosi melko pian vuonna 1999 ilmestyneen kakkosalbuminsa jälkeen. Vaikka se ei onnistunutkaan nousemaan brittipopyhtyeiden eliittiin, sai se kuitenkin nauttia ensimmäisen levynsä jälkeen kohtalaisesta arvostuksesta. Ymmärtääkseni se onnistui myös välttämään "b-luokan Oasis/Suede/Blur" -tyylisen liikanimen riesan. Silti: aliarvostettu yhtye.
Far-kappaleen tallenne on valittetavan huonolaatuinen, mutta ainoa jonka kyseisestä biisistä löysin. Enkä mitenkään voinut jättää jakamatta tällaista brittipophelmeä.
Far-kappaleen tallenne on valittetavan huonolaatuinen, mutta ainoa jonka kyseisestä biisistä löysin. Enkä mitenkään voinut jättää jakamatta tällaista brittipophelmeä.
Longpigs-albumit Spotifyssa:
Jes, eka levy on mainio! Muistan kun löysin sen kirppikseltä kympillä (mk) ja koin tehneeni huippulöydön. Tokalla levylläkin oli muistaakseni pari kelpo biisiä, Blue Skies nyt ainakin.
VastaaPoistaBändin kitaristihan oli soolourallaan suosioon noussut Richard Hawley, jonka fanien soisi tutustuvan myös Longpigsin levyihin. Toisaalta pitäisi ehkä itsekin tutustua vähän paremmin miehen soolotuotantoon.
Tää taas kiittäs & kumartas!
VastaaPoistaPekka: No eikö! Ysäriklassikko jopa! Toinen levy on jotenkin tosi erilainen tunnelmaltaan kuin eka, enkä ole siitä onnistunut koskaan hullaantumaan kuten The Sun Is Often Outista. Mutta nimenomaan muutama kiva biisi levyllä kyllä on, juuri mainitsemasi ja I Lied I Love You nyt ainakin.
VastaaPoistaJa vaikka kovasti Longpigseistä tykkäänkin, en ole Richard Hawleyn soolotuotantoon tutustunut. Mennyt se ura aika ohi, täytyy korjata tilanne!
bubble: ja tää taas sanos, että ole hyvä ja jeejee kiva, että tykkäät :)