Sixteen, clumsy and shy I went to London and I, I booked myself in at the Y.W.C.A.

I said : "I like it here - can I stay? 

Maailman kauneimmat, tyylikkäimmät ja onnellisimman näköiset ihmiset löytyvät Lontoosta ja Liverpoolista. Ihmekös tuo, kukapa ei olisi onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen Lontoon ja Liverpoolin kaduilla. Voi, sydämeni on puhunut ja valinnut kotinsa. 

Tänään onnellisuuden kaipuuseen hoyfashionia.

Otsikko ja lainaus: The Smiths - Half A Person

Aamukahviuutisia

Oasiksen ‘Time Flies’ -kokoelma ilmestyy ainakin Britanniassa 14. kesäkuuta ja näyttää virallisesti seuraavalta. Iloista on se, että biisijärjestys ei etene ajallisesti, vaan biisien olisi tarkoitus toimia, kuin keikka. A very fucking long one.

No, aika perinteiseltähän tuo näyttää, singleä singlen perään. Ihan himpun verran ihmetyttää uusimman levyn biisin valinta lopetuskappaleeksi. Minusta kokoelman olisi tietysti pitänyt päättyä itseoikeutetusti Champagne Supernovaan, yhteen kaikkien aikojen hienoimpaan vikaan biisiin. Mutta joo, ehkä se olisi tehnyt levystä aivan liian perinteisen. Ja kyllähän Falling Down ihan kunniakkaasti paketoi ja rusetoi yhtyeen tuotannon.

CD1: 
1. Supersonic
2. Roll With It
3. Live Forever
4. Wonderwall
5. Stop Crying Your Heart Out
6. Cigarettes & Alcohol
7. Songbird
8. Don't Look Back In Anger
9. The Hindu Times
10. Stand By Me
11. Lord Don't Slow Me Down
12. Shakermaker
13. All Around The World

CD2:
1. Some Might Say
2. The Importance Of Being Idle
3. D' You Know What I Mean?
4. Lyla
5. Let There Be Love
6. Go Let It Out
7. Who Feels Love?
8. Little By Little
9. The Shock Of The Lightning
10. She Is Love
11. Whatever
12. I'm Outta Time
13. Falling Down

Lähde ja lainaus: xfm.co.uk

All night disco party

Brightonilainen Brakes on hieno esimerkki siitä, aidoista musiikillista lähtökohdista syntyy hyvää poppia. Tämän allstars-kokoonpanon debyyttipitkäsoitto Give Blood vuodelta 2005 on kuin kotipitäjäni sekatavarakauppa: kaikkea löytyy discosta countryyn. Levyä kuunnellessa tulee sellainen olo, että on tehty sitä mitä on haluttu, ja nimenomaan tekemisen ilosta.

Brakes sai alkunsa vuonna 2003 saman kylän poikien spontaanista päätöksestä pistää pystyyn bändi muiden vireillä olevien musiikkikuvioiden sivuprojektiksi. Yhtyeessä vaikuttaa neljä brightonilaista ystävystä, The Electric Soft Paraden überlahjakkaat veljekset Tom ja Alex White, British Sea Powerissa aikoinaan vaikuttanut Eamon Hamilton sekä The Tenderfootissakin soitteleva Marc Beatty. 

Sittemmin ystävysten soittelot ovat  poikineet kolme levyä lisää ja päälle ylistävää kritiikkiä ja kulttimainetta. Ja vakkaripaikan minun soittolistoillani.

Laalaa-lauantain kunniaksi Brakesin varhaistuotantoa. Voi, saisinpa discobailata koko yön!

Värikoodeja

Swatch. Jotta ehtisin paremmin. Ja tyylikkäämmin. 

Kuva: glam.co.uk

Official Swatch Website

Swatchin Colour Codes -mallisto on kyllä aikamoisen ihastuttava. Kesän kuumin pukine. Minä ainakin haluan hassutella tänä kesänä! Minkäs värin sitä plokkaisi?

Perjantai: Astronauttimista

Kunnioitan tämän perjantain ihanuutta ihastuttavalla musiikilla. En aio tänään tehdä yhtään mitään ilman Pariisin kevään suloista säestystä. En en en! Uutuus Astronautti on vain niin superb. 

Tämä perjantai olkoon siis pelkkää astronauttimista.

Yöjunassa

Kuuntelin eilen ensimmäisen kerran läpi brittiläisen Keanen uuden Night Train -levyn. Yhtyeen debyyttilevy Hopes and Fears vuodelta 2004 on minulle kyllä yksi elämäni suurista tapauksista ja kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Under the Iron Seakin päätyi yhden kesän ajaksi tiuhaan soittoon. Mutta mutta, sen jälkeen tapahtui jotain. En millään halua miettiä korrelaatiota Tom Chaplinin huumeidenkäyttämättömyyden ja levyjen tason laskun välillä, mutta Perfect Symmetry oli lähinnä hämmentävää apinoistalaulelua ja uusi Night Train jotain vielä kummallisempaa.

Uudella levyllä Keane on kuin farkkulegginsit: tuntuu, että yhtye ei ole osannut päättä, ollako farkut vai kalsarit. Levy kilisee ja kolisee ja kuulostaa välillä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteislaululta ja sitten taas ööö, James Bondilta. Jotain todella ärsyttävää tuossa sekametelisopassa on.

No, tämä K'naan kanssa yhteistyönä luikautettu kappale on ihan hyvä ja ehkä muuttuu vielä paremmaksi, kun pääsen kuuntelemaan sitä päivän metromatkan taustamusiikkina.

Kop kop, täällä Kap Kap

Jännittävä Kap Kap koputtelee huomenna keskiviikkona Loosen oveen. Yhtye julkaisee Holy Are You -pitkäsoittonsa ja kas kas, kekkerithän sellainen tapahtuma tarvitsee. Viiden euron hintaan tarjolla Yön sykettä ja Kap Kap -kopinaa. Minä taidan mennä ihmettelemään.

Esimakua levystä yhtyeen MySpacessa.