Brittikliseillä ja -stereotypioilla leikittelevän Blur-kappaleen video näyttää näin 2010-luvun silmin katsottuna aikamoiselta kliseeltä itsekin. Mutta ai ai, kyllä tässä brittipopestetiikkaa vilisevässä pätkässä silmä lepää. Videolta kun löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee näyttääkseen tyylikkäältä: desert bootit, pikeet, button downit, v-aukko-Perryt, parka, Harrington, Levi's viisnollaykköset... Tyyli-ikoneita, todellakin.
16.10.2011
15.10.2011
Päivän paras: Goodbye kiss
Tämän päivän ykkösbiisi on ollut ehdottomasti Kasabianin vastikään ilmestyneen albumin musta hevonen, kovasti epäkasabiamainen herkkisraita Goodbye kiss. Kappale on yhtyeen tuotannoksi yllättävän aggressiiviton ja pop, mutta niin ihana, ihana. Yksi tämän syksyn biisisuosikeista, ehdottomasti.
14.10.2011
Perjantai-biisi: Kaiser Chiefs -riemua
Olen surkea tanssija, mutta sellaisessa epämääräisessä biisin tahtiin säheltämisessä mielestäni varsin hyvä. Yksi kaikkien aikojen pomppubiisisuosikeistani joutunee tänään illalla super onnellisen brittipopparin käsittelyyn. Koreografiat olkoon ne joskus fanityttöiässä lanseeratut ylös, alas törkeästi toisia tönien.
Kaiser Chiefs on minulle yhtyeenä yhdenlainen brittipopin moderni klassikko, siitäkin huolimatta, että leedsiläisten menemiset ovat kiinnostaneet lähinnä kahden ensimmäisen albumin verran. Noilta levyiltä kun löytyvät minusta ne yhtyeen tuotantoa kannattelevat helmet, käsittämättömän nokkelat popkappaleet, jotka aikoinaan palauttivat uskoni uuteen brittipoppiin. Hienoa on toki myös se, että luotettavat lähteet kertovat yhteen olevan äärimmäisen kova livebändi.
14.10.2011 Kaiser Chiefs @ The Circus
13.10.2011
Jotain uutta: Janice Graham Band
Mikä tekee brittiläisestä Janice Graham Bandista minun silmissäni lähtökohtaisesti mielenkiintoisen?
a) yhtye on Manchesteristä
b) sillä on takataskussaan tuore levytyssopimus tasokkaan ja mod-uskottavan Acid Jazz -levy-yhtiön kanssa
c) Manikin tykkää*
d) sitä mainostetaan modculture.com-sivulla ja vielä tällaisin sanoin: The first single, Murder, sounds like an update on The Specials take on ska (not unlike what the Dead 60s did), but with some modern day indie, a bit of old school funk, some aggression and an Arctic Monkeys-style regional vocal thrown in for good measure (but swap Sheffield for Manchester).
Yhtyeen tuotanto leviää nyt harmillisesti tällaisina klippeinä.
a) yhtye on Manchesteristä
b) sillä on takataskussaan tuore levytyssopimus tasokkaan ja mod-uskottavan Acid Jazz -levy-yhtiön kanssa
c) Manikin tykkää*
d) sitä mainostetaan modculture.com-sivulla ja vielä tällaisin sanoin: The first single, Murder, sounds like an update on The Specials take on ska (not unlike what the Dead 60s did), but with some modern day indie, a bit of old school funk, some aggression and an Arctic Monkeys-style regional vocal thrown in for good measure (but swap Sheffield for Manchester).
Yhtyeen tuotanto leviää nyt harmillisesti tällaisina klippeinä.
Periaatteessa siis joo, käytännössä en kuitenkaan ole Janice Graham Bandistä ihan niin innoissani kuin toivoisin. Vaikka yhtyeessä onkin rytmiä, sielua, takapotkua, ja persoonallisuutta enemmän kuin monessa uudessa virityksessä yhteensä, joku tässä mättää. Vielä.
*Janice Graham Band are a gang of funkateers from Manchester who sound so unique in an age when it is so easy to copy what has gone before. They are much much more than just another bunh of Mancunian council house riff-raff, they have got attitude aplenty and hearts full of soul. I don't know how my city does it, but I am glad, it does. The North is about to rise again. (Mani, Stone Roses / Primal Scream)
*Janice Graham Band are a gang of funkateers from Manchester who sound so unique in an age when it is so easy to copy what has gone before. They are much much more than just another bunh of Mancunian council house riff-raff, they have got attitude aplenty and hearts full of soul. I don't know how my city does it, but I am glad, it does. The North is about to rise again. (Mani, Stone Roses / Primal Scream)
Noel Gallagher's high flying shoes
Limited to 200 pairs worldwide, the Noel Gallagher x adidas Originals – Training 72 NG will officially launch on Saturday, October 22nd, at adidas Originals No.6 in London and No.74 in Berlin.
Mistäs saatais Miialle?
Kuvat täältä.
11.10.2011
Homecoming queen
Syyslomakausi heitti minut junaan, jonka määränpäänä oli Suomen Tornionlaakso, äidin ja isän peräpohjalaisella mentaliteetilla varustettu seura sekä tietysti rauha ja hiljaisuus.
Kotiinpaluun pakollisiin alkurutiineihin kuuluva paikallislehtien selailu paljasti muun muassa, että Pellon väkiluku on nyt sitten laskenut alle neljän tuhannen ja että kaksi pässiä annetaan hyvään kotiin. Niin ja että tänne Pelloon tarvitaan flyygeli.
Pelloon tarvitaan flyygeli
PELLO - Pello on aktiivinen musiikkipitäjä. Kuoroja on neljä, paikkakunnalla toimii Lapin musiikkiopiston sivutoimipiste, kosketinsoittajia on runsaasti myös kansalaisopiston piireissä. Pelloon tarvitaan flyygeli.
Sivistyslautkunnan ehdottamaan työryhmään kuuluvat alan ammattilaiset kanttori Raili Aska, musiikinopettaja Noemi Lehkonen, musiikinopettaja Lassi Vierikko ja sivistyslautakunnan varajäsen Katja Kauppi.
Työryhmä esittää, että Pellon kunta hankkisi takuun omaavan flyygelin, jonka hankkimiseen varattaisiin 15 000 euron määräraha. Hankinta olisi rajoitettu, ja tarjous pyydettäisiin vähintään kolmelta soitinmyyjältä. -- Työryhmä perustelee flyygelin tarvetta. Pellon kunnassa ei ole yhtään flyygeliä.
(Katkelma Meän Tornionlaakso -lehden jutusta 6.10.2011)
Pääkaupunkiseudun uuvuttava hektisyys tuntuu tällaista arkea tarkastellessa ihanan kaukaiselta.
Matkamusiikkina kotiseutumatkalla tuon vanhan The Rifles -suosikin, teemabiisin virkaa suorittavan Peace & Quiet -kappaleen lisäksi uutta musiikkia: kyseisen yhtyeen yllättävän miellyttäväksi osoittautunut uusin täyspitkä Freedom Run, kotimaisen Koria Kitten Riotin hieno The Lows & The Highs -albumi sekä Kasabianin viimeisin, minut täysin hurmannut nelosalbumi Velociraptor!. Kaikista varppina tulossa hehkutuksia myöhemmin.
Pellossa kasvanut mukula kuittaa.
Matkamusiikkina kotiseutumatkalla tuon vanhan The Rifles -suosikin, teemabiisin virkaa suorittavan Peace & Quiet -kappaleen lisäksi uutta musiikkia: kyseisen yhtyeen yllättävän miellyttäväksi osoittautunut uusin täyspitkä Freedom Run, kotimaisen Koria Kitten Riotin hieno The Lows & The Highs -albumi sekä Kasabianin viimeisin, minut täysin hurmannut nelosalbumi Velociraptor!. Kaikista varppina tulossa hehkutuksia myöhemmin.
Pellossa kasvanut mukula kuittaa.
7.10.2011
Ainahan se on mielessä,
nimittäin Damon Albarn.
Klassikko
Niin ja yksi hienoimmista Blur-hetkistä: Blue Jeans (1993), kappale, jonka äärellä minulla on paha tapa herkistyä. Tämä on aarre. Jestas!
Tässä laulussa vain on kaikki, mitä ihminen tarvitsee: poppi, maihait, farkut, Lontoo ja rakkaus. Kiiltokuva sille yhtyeelle, joka pystyy samaan näin 2010-luvulla. Vähän ehkä tekis mieli huutaa: "Modern life is rubbish!".
Air cushioned soles
I bought them on the Portbello Road on a Saturday
I stop and stare awhile
A common pastime when conversation goes astray
And don't think I'm walking out of this
She don't mind
Whatever I say, whatever I say
I don't really want to change a thing
I want to stay this way forever
If you don't mind
Blue, blue jeans I wear them every day
There's no particular reason to change
My thoughts are getting banal, I can't help it
But I won't pull out hair another day
You know it's to be with you, don't give up on me yet
Niisk.
Niisk.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



