Juuri nyt tuntuu siltä, että rakastan menneiden vuosien menestysyhtyeiden takaisin tulemisia enemmän kuin ikinä. 1990-luvun brittipop-suuruus Cast on tehnyt paluulevyään ilmeisesti jo hyvän tovin, sillä vihjeitä uudesta materiaalista on tipahdellut sosiaalisen median eri sovelluksiin varmastikin jo yhtyeen viime joulukuisesta, vuoden 1995 mestariteoksen, All Change -klassikon juhlistamisen kunniaksi tehdystä paluukiertueesta lähtien.
Viime kesänä yhtye soitti muutaman festarikeikan, nyt on sitten vihdoin sen uuden materiaalin julkaisun aika. Albumi Troubled Times ilmestyi ilmeisesti PledgeMusic-verkkosivuston kautta jonkinlaisena eksklusiivisena latausversiona tiistaina, virallisesti se on ulkona helmikuussa. Singlelohkaisu See that girl ilmestyy kuitenkin jo 19.12. Ihan sama, mitä sieltä tulee, suursuosikki on aina suursuosikki ja keulamies John Power yksi pop-jumalistani. Britpop never dies - olen innoissani.
Viime kesänä yhtye soitti muutaman festarikeikan, nyt on sitten vihdoin sen uuden materiaalin julkaisun aika. Albumi Troubled Times ilmestyi ilmeisesti PledgeMusic-verkkosivuston kautta jonkinlaisena eksklusiivisena latausversiona tiistaina, virallisesti se on ulkona helmikuussa. Singlelohkaisu See that girl ilmestyy kuitenkin jo 19.12. Ihan sama, mitä sieltä tulee, suursuosikki on aina suursuosikki ja keulamies John Power yksi pop-jumalistani. Britpop never dies - olen innoissani.
Cast 2011
Cast 1996
Kuulostaa aika helkkarin paljon... Castilta. Ihan 1995-fiilikset, hahah!
VastaaPoistaEi todellakaan mikään maailmoja mullistava biisi, mutta tarttuvampi kuin esimerkiksi The Coralin tuoreimmat, jos vertauskohde otetaan samasta kaupungista.
Oon muuten alkanut vasta ihan viime aikoina miettiä, mikä oli John Powerin vaikutus The La'sissa. Vaikka ne oli tietysti Lee Maversin biisejä, niin kun on nyt katsonut jotain vanhoja videoita, joissa Mavers ja Power esiintyy yhdessä, niin niistä huokuu kyllä se, että ne on ollut tiivis parivaljakko. The La's olisi varmasti ollut erilainen ilman Poweria.
Ihan mainio biisi, jeah!
VastaaPoistaOlenkohan joskus avautunut Magic Hour -albumin fanituksestani? Beat Mamasta (ja Selectin kokoelmalla olleesta Burn the Lightista) tykkäsin jo silloin aikanaan, mutta albumin ostin eurolla vasta muutama vuosi sitten ja olen siitä lähtien fiilistellyt sitä säännöllisesti. All Change on tietty hieno levy myös, Mother Nature Callsiin en jostain syystä ole jaksanut perehtyä ja Beetrootia en ole ikinä edes kuullut. Hmm, alkaa kyllä tuntua siltä, että olen sanonut nämä samat jutut täällä ennenkin... Oli miten oli, uusi levy kiinnostaa kyllä.
Tuota La's-juttua olen itsekin joskus miettinyt, jossain Castin biiseissä on tosi paljon samaa.
PeteP: Eikö kuulostakin! Olen ihan samaa mieltä: ei maailmoja mullistava, mutta kuitenkin ihanan onnistunut. Minuun tällainen uppoaa yleensä takuuvarmasti. Niin ja se, että kaikki kuulostaa olevan niin kuin ennenkin, on minun korvissani vain plussaa ;)
VastaaPoistaPekka: Kyllä me on taidettu fiilistellä Castia aiemminkin :D Oikeastaan sinun jonkun aiemman avautumisen myötä olen alkanut nähdä yhtyeen tuotannon hieman eri tavalla. Ennen pidin All Changea jotenkin ylivoimaisen parhaana yhtyeen levynä, nyt tuntuu siltä, että muustakin tuotannosta löytyy tuon veroista materiaalia.
Ja tuo La's-juttu kiinnostaa minuakin. Lee Mavers on kiistatta eräänlainen nero ja suuri lahjakkuus, mutta kyllä Castin tuotanto ja Powerin osuus tuon yhtyeen menestyksessä kertoo minusta suuria myös Powerin lahjakkuudesta, joka tuskin voi olla näkymättä myös La'sin tuotannossa.