Päivän pelasti aika monikin asia, yhtenä niistä keväällä julkaistu, remasteroitu ja bonus-CD:llinen versio The Charlatansin vuoden 1990 debyytistä Some Friendly. Levyhyllyssä onkin häpeällisen suuri Charlatans-vajaus. Parempaa tapaa kuin tämän 20-vuotisjuhlajulkaisun hankkiminen en tuon vajavuuden täyttöön kyllä keksi. Bonus-CD sisältää aika kovaa tavaraa ainakin muutamasta BBC-sessiosta. Classic.
Kiitos, Manchester, kiitos Stupido Shop. I am very well. Jos elämä jatkuu tätä menoa, olen maanantaihin mennessä taas onnellinen. Ja voi tätä musiikillista hienoutta.
No, I'm not, mutta olo parani huomattavasti kun tulin pitkästä aikaa tänne ja näin kaikki nämä jutut - taas ihan liikaa kaikkea parhautta kommentoitavaksi! Mutta sen verran on pakko sanoa, että tänä kesänä on sattumoisin tullut fiilisteltyä Charlatansin kahta ekaa levyä enemmän kuin kertaakaan sitten 90-luvun puolivälin. Klassikkoja!
VastaaPoistaNiin ja muistan hyvin sen Mikko Meriläisen mainion Idlewild-arvostelun. Itse olin silloin jo valmiiksi fani, mutta hienoa kuulla, että jutulla oli tuollainen vaikutus sinuun.
Mutta tosiaan, kiitos kun jaksat kirjoitella näitä!
Voi että! Mahtava kuulla, että tykkäät, iso kiitos kivoista sanoista! Ja kiitos itsellesi, että jaksat lukea :)
VastaaPoistaCharlatansilta kyllä uppoaa parhaiten nimenomaan ne ekat tuotokset, totaalisen klassikkoja todellakin!
Aivan hurjan siistiä muuten, että joku pystyy edes vähän samastumaan noihin minun elämän "suuriin käännekohtiin", heh. Mikko Meriläinen johdatti minut kyllä sellaisen hienouden äärelle, että saan lopun elämäni kiitellä mielessäni miestä siitä arvostelusta.