Päivän paras uutinen löytyi Jyrin palstalta ja Iltalehdestä. Manic Street Preachers on buukattu Hämmenlinnan Wanaja-festivaalien yhdeksi pääesiintyjäksi - minulle tietysti ainoaksi oikeaksi sellaiseksi. Walesiläiset festivaalilavalla perjantaina 22. heinäkuuta. Ja nyt kaikki te, jotka tammikuisten Manics-postauksien kommenteissa haikailitte yhtyeen keikan perään: Jeejeejee, tässä teille postikortteja nuorilta miehiltä, noilta ainoilta oikeilta Walesin tiikereiltä. Ilon ja onnen päivä.
En kyllä ihan voi sympatiseerata Jyrin fiiliksiä siitä, että Manics ei ole pitkään aikaan — ainakaan levyjen perusteella — ollut huippuvuosiensa tasolla. Itselleni yhtyeen ura kun on ollut ihan yhtä venynyttä huippuvuotta, ja esimerkiksi viimeisin levy yksi kivoimmista. Mutta siitä olen Jyrin kanssa samaa mieltä, että Hämis, täältä mä tuun mie tulen.
Mahtavaa että Manics saadaan Suomeen! Mutta Hämeenlinnassa? En nyt tiedä mitä tästä pitäisi olla mieltä. En ole bändiä koskaan nähnyt livenä ja haluaisin aika pahasti nähdä heidät, mutta paikka olisi saanut olla jokin toinen. Vaikka joku isompi festari tai sitten sisäkeikka Helsingissä. Toisaalta edistystähän Hämeenlinna on viime kertaan verrattuna kun silloin jäi menemättä kun bändi oli kaukana Oulussa.
VastaaPoistaOlisi ihan kiva jos Manicsit saataisiin joskus tavallisempiinkin keikkapaikkoihin, mutta minkäs teet jos isompien festareiden järjestäjät eivät sitten näe enää yhtyeessä potentiaalia. Varmaan kuitenkin menen tuonne jos saan aikaan jonkin hyvän suunnitelman.
Ihme nihkeilyä Hämiksestä. Eihän se edes ole kaukana Helsingistä verrattuna esim. Joensuuhun tai Seinäjokeen. Wanajafestivaalin päivän liputkaan tuskin tulee maksamaan 40 euroa enempää päivältä. Ja miksi pitäisi tulla isoille festareille? Nyt ainakin näkee kunnolla, kun jengiä tuskin on kauheesti. Minä meen ainakin paikalle ja olen innoissani!
VastaaPoistaEn minäkään ole niin Manicsin viimeisimmistä levyistä välittänyt, mutta tämä TÄYTYY nähdä! Ehkä pitää itsekin vielä tuolla aihetta puida. Ehkä. Mulle Hämeenlinna kyllä sopii mitä parhaiten, vaikka festari noin muuten on mitä on. Jee!
VastaaPoistaNo eihän se Hämeenlinna kaukana ole, mutta muuten vain kyseessä vaikuttaisi olevan aika epäkiinnostava tapahtuma Apulantoineen ja Palefaceineen. Siksi olisin mielummin nähnyt yhtyeen vaikka jossain Ilosaaressa tai Ruisrockissa missä olisi ollut muutakin näkemisen arvoista.
VastaaPoistaMutta olet toki Lauri siinä oikeassa että onhan se semisti hölmöä valittaa keikkapaikasta kun ei yhtye täällä kuitenkaan ihan joka vuosi vieraile.
Kyllähän Hämeenlinna äkkiseltään saattaa vaikuttaa kummalliselta valinnalta. Itse en tosin edes jotenkin tajunnut miettiä paikkaa, kun intoilin vain niin kauheasti siitä, että yhtye ylipäänsä tämän maan rajojen sisäpuolelle tulee. Pointsit Wanaja-festivaalille tuosta. Minusta on kummallista, että muut festarit eivät hyödynnä yhtyeen klassikkomainetta ja sitä, että yhtye on aina pitänyt Suomesta ja suomalaiset yhtyeestä. Luulen, että yhtyeen olisi saanut muillekin festivaaleille, mutta varmaan ne festarijärjestäjät nihkeilevät ja unohtuvat etsimään jotain uutta, mullistavaa ja shokeeraavaa. Hmmm.
VastaaPoistaItse en ole mikään varsinainen festraihirmu ja omat festarireissut onkin tullut tehtyä aina jonkun tietyn yhtyeen takia, ei niinkään koko kattauksen vuoksi. Niin tässäkin varmasti käy, että Manicsin vuoksi Hämeeenlinnaan painelen, kun ei minuakaan niin ne muut jutut siellä kiinnosta. Mutta uskon, että tuollainen pistokeikka on sen ilon ja riemun arvoinen :) Enkä tosiaan kustannuksienkaan usko hipovan pilviä.
Olishan se kätevää jos samalla reissulla saisi katseltua myös muita suosikkeja, mutta näin ne näköjään Suomessa nämä festarit menevät, että ne omat suosikit on ripoteltu pitkin kesää ja Suomea, kun taas ne koko kansan lemmikit, jotka ei itseä kiinnosta, löytyvät sitten jokaisesta juhannusjuhlasta ja kekkeristä. Oman vaikeutensa tuottaa tietysti se jos joka viikonloppu joutuu reissaamaan jonkin festarin perässä. Ymmärrän siis anonyymin tuskailun :)
Itse pohjoissuomalaisen nuoruuden eläneenä olin tietysti aidosti iloinen siitä, että Manicsit saatiin Ouluun. En myöskään ole enää huolissani siitä, etteikö vähän vaikeammatkin Suomessa tehdyt keikkareissut onnistu. Kun viikonlopun baariteissu on pitänyt tehdä aina 100 kilometrin päähän tai kun suosikkiyhtyeen näkeminen on vaatinut aina sen kolmen vuorokauden miniloman ottamisen, olen oppinut uskomaan siihen, että vaikeimmatkin reissut on järjesteltävissä jos reissun tarkoitus vain on itselle riittävän tärkeä :D Että eiköhän me itsemme Hämeenlinnaan järjestetä, ihan mistä päin Suomea tahansa! Jos ei muuten niin sitten kehitellään joku Manics-ystävien porukkamatka ja näytetään oikein kunnolla festarijärjestäjille, että hienon artistivalinnan ovat tehneet ;)
Oho, tulipa tuosta pitkä!
VastaaPoistaTonne on niin pakko päästä <3 Manics-keikasta haaveilua on jatkunut taas turhan kauan vailla toteutusta!
VastaaPoistaJaaha, taitaa Hämeenlinna kutsua heinäkuussa. Liekö Wanaja-festivaalin linjana niputtaa taattujen suomirock-nimien yhteyteen ulkomainen semi-indieystävällinen pääesiintyjä, viime vuonnahan siellä oli Kent... Mutta vissiinkin tuonne saa vain kahden päivän lippuja? No, eipä sitä liian usein ajaudu tilaisuuksiin, joissa voi nähdä myös Petri Nygårdin.
VastaaPoistaPakko päästä, kyllä! Voidaan sitten keksiä toiselle päivälle yhdessä jotain semi-indieystävällistä menoa, kun muut suomirokkaa! Ja ehkä tilaisuus petri Nygårdiin on pakko hyödyntää, nyt kun voi vedota siihen, että sen keikalle joutui vahingossa. Itse en ole kyllä tainnut nähdä Apulantaakaan koskaan. Joskus -97 yhtye kävi kyllä Pellossa Ponnen urheilutalolla keikalla, mutta äiti pisti hanttiin enkä sitten päässyt noihin pahamaineisiin ryyppäyskekkereihin osallistumaan. Saatoin olla itse asiassa aika pettynyt, jos nyt oikein muistan, vaikka en mikään varsinainen fani ollutkaan.
VastaaPoistaKuinka pettynyt olisitkaan mahtanut olla, jos Neon 2:n keikka olisi mennyt sivu suun :(
VastaaPoistaMinäkään en ole nähnyt Apulantaa. Tai Aikakonetta. Eppu Normaalin kyllä kerran. Festareissa on se hyvä puoli, että voi kerätä "nähty"-merkintöjä itselle ei-niin-tärkeistäkin bändeistä ja brassailla niillä. Ties vaikka siinä sivussa innostuisikin jostain uudesta bändistä. Noin lähtökohtaisesti Kotiteollisuus ja Happoradio aiheuttavat minulle pahoinvointia, mutta universumi saattaa aueta Wanaja-festivaalilla aivan uusin korvin.
Petri Nygårdia diggaan salaa. Aika hyvä kattaus Wanajalla: vain Popeda puuttuu!
Itse asiassa Neon 2 on mennyt sivu suun myös! "Yhtye" vieraili kansansuosionsa myötä myös Pellossa, mutta eihän minua sinnekään päästetty. Äiti vetosi nuoreen ikääni, taisin olla 10-vuotias, heh :D Mutta meillä kulkee ilmeisesti suvussa varhaiskypsä musiikkimaku. Sisko diggaili Dingoa 80-luvun alussa 3-vuotiaana. Ja teki kaikista hanskoistaan fanikamaa leikkaamalla niistä Neumann-tyyliin sormet pois.
VastaaPoistaJoo,pahoinvointiosastoon menee mullakin nuo mainitsemasi :) Itse odotan universumin aukeamista tuon Kaija Koon suhteen..
Jee, jee - leopardileggarit jalkaan ja glitteriä silmäkulmaan! Viime Manics-keikasta onkin jo aikaa liian monta vuotta.
VastaaPoistaVoi, mulla ei olekaan leopardileggareita, mutta pyöräytän sellaisen sifonkihuivihenkisen leopardijutun kaulani ympäri ;)
VastaaPoista