Ikuista rakkautta ei suinkaan ole skottiveteraanien uusimman levyn nimi, se on tietystikin Shadows. Ikuista rakkautta minä puolestani aion vannoa yhtyeelle jatkossakin. Uusi levy on kaiken rakkauden ja huomion arvoinen ja muistuttaa minua siitä, kuka olen, mitä rakastan ja mikä elämässä yksinkertaisesti on kaunista ja tärkeää. Melodia ja harmonia. Kahden päivän kuuntelun jälkeen levystä on tullut osa minuuttani. Voih.
Levyn aloitusraita (herättää minussa muuten runsaita Kings Of Convenience -kuulokuvia) Sometimes I Don’t Need To Believe In Anything jatkaa sujuvasti siitä, mihin yhtye viiden vuoden takaisella edeltäjällään jäi. Ihanaa, että jotkut asiat eivät muutu: kappale on turvallinen fanclubitus. Kakkosraita Baby Lee puolestaan on levyn virallinen minun lauluni.
Teenage Fanclubia onkin ollut jo ikävä. Onnellista, että tutut ja turvalliset asiat pysyvät. Edellisen levyn tiimoilta yhtye vieraili Tavastialla, jonne otin keikkaseurakseni kuorolaulua harrastavan ystäväni. Ajattelin, että tämä beatlemaniansa teini-iässä sairastanut lapsuudenystäväni osaisi arvostaa popmelodioita ja harmonista stemmalaulantaa, mutta järkytyksekseni hän totesikin yhtyeen laulavan vähän epävireisesti. Ei oikein soi yhteen. Pöh, ei siis enää kuorolaulajia poppikeikkaseuraksi.
Meinasin jo aiemmin kommentoida, että tuollaisilta laulunharrastajilta pitäisi melkein kieltää popmusiikin kuuntelu...
VastaaPoistaMistä TFC-levy(i)stä muuten pidät eniten? Oma suosikkini on kai lopulta Grand Prix, mutta olen antanut Rate Your Musicissa saman arvosanan eli 4,5 tähteä myös Bandwagonesquelle, Northern Britainille ja Man-Madelle. Loput ovat mielestäni "vain" neljän tähden kamaa. Bändi on kyllä yksi parhaista!
Kyllä, bändi on ehdottomasti yksi parhaista. Vuodesta toiseen.
VastaaPoistaSuosikkia on kyllä vaikea nimetä, mutta melkein sanoisin minäkin, että Grand Prix. Tykkään kyllä Northern Britainistakin ihan älyttömästi.
Hassua, että oma suosikkibiisi löytyy kuitenkin 2000-luvun tuotannosta: I Need Direction on mulle ehkä kaikista TFC-biiseistä ykkönen. Ne pa pa paat ei jätä kylmäksi koskaan :)
Tuo biisi on ehdottomasti yksi omistakin suosikeistani, täydellisyyttä heti introsta lähtien! Jo pelkästään sen takia tekee aina mieli irvistää, kun joku väheksyy Howdy!-levyä.
VastaaPoistaEikä muuten tosiaan kuulosta yhtään pöllömmältä tämä BSP:n Rock Music - kiitos suosituksesta siis.
Olepas hyvä, mahtavaa jos tykkäät!
VastaaPoista