Minun piti hehkutella täällä syksyn aikana Barclaycard Mercury Prize a.k.a Mercury Prize -ehdokkaita enemmänkin, mutta homma jäi vähän puolitiehen. Ehdokkaat vuoden parhaalle brittiläiselle tai irlantilaiselle levylle jaettavan palkinnon saajaksi siis julkaistiin heinäkuussa, itse pysti jaettiin eilen illalla.
Silloin tällöin palkinnon saajan lopullinen valinta on ollut vähintäänkin yllättävä ja herättänyt jälkikäteen sanomista. Vuonna 2005 voittanut Antony and the Johnsons ei kaikkien mielestä täyttänyt brittiläisyyden kriteerejä: brittiläissyntyinen Antony Hegarty nimittäin piti vakituista residenssiään Yhdysvalloissa. Vuosientakaisia ehdokaslistoja selaillessa huomaa nopeasti myös sen, että pitkänlinjan muusikoiden albumeiden sijaan palkinto on myönnetty usein jollekin uudelle ja innovatiiviselle.
Tänä vuonna kenelläkään tuskin on syytä kyseenalaistaa palkinnon oikeaa osoitetta. Vaikka omat henkilökohtaiset suosikkini olivatkin muut aktit, allekirjoitan kyllä raadin valinnan.
Tänä vuonna kenelläkään tuskin on syytä kyseenalaistaa palkinnon oikeaa osoitetta. Vaikka omat henkilökohtaiset suosikkini olivatkin muut aktit, allekirjoitan kyllä raadin valinnan.
The XX ansaitsi kyllä palkintonsa, koska tekivät debyytillään musiikkia, mitä ei ennen ole oikeastaan kukaan tehnyt aiemmin. Ansaittu voitto, mutta itsepä olisin antanut silti palkinnon Foalsille, koska he onnistuivat muuntumaan täysin debyyttilevyltään eri suuntaan ja tekivät upean albumin. Hiustenhalkomistahan tämä palkintojen jako aina on ja olen kyllä ihan tyytyväinen The XX:n menestyksestä. Parempi voittaja kuin viimevuotinen Speech Debelle.
VastaaPoistaIhan samaa mieltä: ansaittu palkinto, ehdottomasti. Niin ja The XX pystyi tuolla debyytillään onnistumaan hienosti niin kaupallisesti kuin taiteellisin ansioinkin.
VastaaPoistaAllekirjoitan myös tuon Foalsin. Olisin itse ojentanut pystin juuri siihen suuntaan. Tai Paul Wellerin Wake Up the Nationille.
Enkä edelleenkään ole toipunut viime vuodesta ja siitä, että Glasvegasin debyyttiä ei palkinnolla huomioitu. Yhyy. Minusta tuo Speech Debelle tuli kyllä aika puun takaa ja pesi Glasvegasin lisäksi monta muuta palkinnon ansainnutta levyä. Jostain syystä. Mutta totta, ainahan voi halkoa hiuksia ja spekuloida.
Mun mielestä Bat For Lashesin tai Glasvegasin olisi pitänyt viime vuonna viedä pysti. Ei Speech Debellekään huono ole, mutta aika mitäänsanomaton räppäri loppupeleissä. Kai se palkinto haluttiin jakaa räppärille siksi, että hiphopkin saisi huomiota palkintojen jaossa. Dizzeen voitto tänä vuonna olisi pistänyt vielä enemmän vihaksi.
VastaaPoistaVähän hävettää, mutta en ole vieläkään saanut kuunneltua Wake Up The Nationia. Se on ollut jo kerran kirjastosta lainassa, mutta en vain saanut sitä soittimeen asti. Pitää skarpata!
Tänä vuonna oli kyllä kokonaisuudessaan tosi hyvät ehdokkaat. Ei ollut montaa ehdokasta, joiden voitto olisi todella pistänyt vihaksi. Oikeastaan vain Dizzee Rascal. Villagersin voittoa vähän kerkesin itsekseni myhäillä, että se olisi upeaa, mutta eipä tuolla levyllä vielä rahkeita palkinnoille olisi ollut, vaikka mielestäni onkin yksi tämän vuoden hienoimpia albumeita.
Heh, toinen trauman ja vihanpidon syy mulle on tietystikin se, kun Dizzee Rascal vei pystin 2003. Ehdolla oli kuitenkin sellaiset huikeudet kuin Coldplayn kakkonen ja Athleten debyytti. Pöh, onneksi ei sentään enää tänä vuonna voittanut!
VastaaPoistaVillagersin voitto olis ollut kyllä sympaattisinta ikinä. Mutta ehkä Conor O’Brienin kohtalo oli olla jonkinlainen irkkukiintiö. Ihana levy, mutta ei samalla tavalla valovoimainen kuin monien muiden ehdokkaiden tuotokset.
Kyllä noiden ehdokaslistojen selailu vetää hiljaiseksi. Ihan järkyttävän korkea taso vuodesta toiseen. Paul Weller ei muuten ole koskaan voittanut, nyt olis ollut saumaa. Wake Up The Nation on kuitenkin ykkösluokan levy. No, ehkä kuitenkin liian yllätyksestön ja innovatiiviton voittajaksi. Mutta kantsii antaa mahdollisuus :)
The XX:n esikoislevy on mielestäni vuoden parhaimpia albumeita! Eli palkinto meni oikeaan osoitteeseen!
VastaaPoistaItsekin kyllä tykkään levystä kovasti. Paul Weller tai Foals ovat ehkä jotenkin himpun enemmän minua ja siksi henkilökohtaisella tasolla olivat omat suosikkini pystin saajiksi.
VastaaPoistaMutta XX:n debyytti on kaikilla mittareilla hyvä ja palkintonsa ansainnut :)