Siis mitämitä?! Miten on mahdollista, että en ole tyrkyttänyt täällä aiemmin kihelmöivän jännittävän perjantain tunnariksi tuota perjantaibiisien modernia klassikkoa, Kasabianin L.S.F:ä? Korjausliike siis. Laulu, joka saa tuntemaan, että nyt on perjantai ja mitä tahansa voi tapahtua. Ja ei, minua ei todellakaan haittaisi jos se mitä tahansa tapahtuisi Tom Meighanin seurassa.
Kasabianin vuoden 2004 debyytti on yksi niistä muutamista 2000-luvulla ilmestyneistä levyistä, jotka ovat onnistuneet pistämään tämän tytön pasmat sekaisin. Yhtye kuulosti tuolloin korvaani suorastaan maagiselta: klassisia baggy-lainailuja modernilla otteella, vähän Man/dchesteriä, paljon rytmiä, syvää bassoa, vähän psykedeliaa, itsevarmaa, jopa hitusen aggressiivista laulantaa... Äh, en tiedä, jollain tavalla sekopäisen puoleensavetävää. Club Foot räjäyttikin tajunnan, L.S.F vei sen mennessään, eikä maailma ollut enää entisensä.
Levy on itselleni selvästi yksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suurista hetkistä, puhdas moderni klassikko. Ilman sitä ja Kaiser Chiefsin vuoden 2005 Employmentia olisin saattanut menettää uskoni uuteen brittipoppiin.
Kasabian huokuu jotain samanlaista itsevarmuutta ja uhoa kuin Oasis. Jotain sellaista, joka saa minut oikaisemaan ryhtini ja tuntemaan oloni cooliksi, sillä tavalla manchesterlaisittain: pieni haara-asento, kädet parkan taskuihin, nenä pystyyn ja letkeää askellusta biisin rytmiin. Juuri niin kuin perjantaina kuuluukin.
Ennen kuin tänne tullaan höpisemään Mark Knopflerista ja Spede-takeista, niin on helppo todeta, että Kasabianin parhaat biisit ovat oikein hyviä, omana suosikkinani mahdollisesti Reason is Treason. Ihan mielenkiinnolla odottelen uutta levyä.
VastaaPoistaPitkälti samaa mieltä myös Kaiser Chiefsin debyytistä, silläkin uhalla, että sitä lienee muodikasta hyljeksiä. Muistan jostakin arvostelusta lukeneeni, että bändi olisi ysärillä kuulunut samaan huumorikuriositeettiseuraan kuin vaikkapa Space. Ehkä niin, mutta eipä tuo sulje pois sitä, että sekä Kaisereilla että Spacella on muutamia aivan mahtavia kappaleita.
Spede-takit, heh :) Itse tosiaan olin suhteellisen myyty tuon debyytin jälkeen. Club Foot, Processed Beats, L.S.F, Reason Is Treason, vau. Empire ei sitten niin kolahtanutkaan, mutta West Ryderista tykkäsin taas todella paljon. Yhtye onnistui tuolla viimeisimmällään jotenkin uudistumaan, mutta silti kuulostamaan itseltään. Ja uusi levy on kyllä suuren odotuksen alla, jotain uutta materiaalia luvassa ilmeisesti vielä ennen kesää.
VastaaPoistaJa Kaiser Chiefs, no, Employment on tosiaan klassikko ja Yours Truly, Angry Mob myös jatkuvassa käytössä. En kyllä pysty noita kahta levyä hyljeksimään, yksinkertaisesti liikaa kivoja biisejä! Mutta aika kiinnostavalta kuulostaa tuo yhtyeen tausta, en ole tuosta huumorimeiningistä kuullutkaan. Hmmmm. Onhan niillä pilkettä silmäkulmassa tuossa hommassa edelleen, näkyy minusta hauskasti yhtyeen videoilla.
Ja olen kyllä ihan avoimesti myöntänyt tykkääväni Spacen joistain biiseistä. Onhan Neighbourhood ihan spede ja meininki vähintäänkin hölmöä, mutta jollain tavalla myös hyvää, heh.